Powered By Blogger

perjantai 22. toukokuuta 2015


X Ei ymmärtäjiä



Tamperelaislehdet tuomitsivat tapauksen


Vaikka tamperelaisten reaktiot Tshokkeen olivat sekalaiset, enemmistö kuitenkin vastusti kumouksellisen väkivaltaa. Seuraavien päivien lehdistä saattoi lukea viralliset ja epäviralliset kannanotot. Työväenjohtajat eivät asettuneet Tshokken taakse, ei myöskään sosiaalidemokraattien Kansan Lehti, joka kirjoitti letkumiehistä, jotka ”miehuullisesti uskalsivat vaapehtoisina lähteä vangitsemaan vimmattua murhamiestä”. Tampereen sanomat torjui pontevasti huhut, joiden mukaan Kauppatorin väkijoukko olisi vaatinut ”miehen vapaata poistumista” – lehden mukaan tätä tahtoivat vain ”eräät hurjamieliset, käsittääksemme koko kansankoukkoon nähden verrattain vähälukuiset ainekset”. Aamulehti käytti Tshokkesta sanoja ”roisto”, ”mieshirviö” ja ”ihmispeto”.

Tammerfors Nyheter liikuskeli Aamulehteäkin jyrkemmillä linjoilla tuomitessaan Tshokkelle myötämielisiä tamperelaisia, mutta varoi yhdistämästä heitä millään tavalla sosialismin aatteeseen. Kansan Lehti vielä vastasi porvarillisille lehdille, että torilla huutaneet olivat ”järjestäytymätöntä työttömien joukkoa tai porvarien kapakoissa humaltuneita”, joiden käytöstä ei ollut lupa panna sosialismin tilille – tämä liike kun ei ollut ehtinyt lehden mukaan muutamassa vuodessa vielä parantaa maailmaa, kuten ei kristinuskokaan ”tuhansien vuosien aikana”.
E. J. Relander muotoilee kirjoituksessaan tapauksen loppukaneetit näin:
”Asiaa näin jälkeenpäin punnittaessa ei saa unohtaa, että oltiin ensi kerran tekemisissä desperaattien henkilöiden kanssa, joilla ei ollut enää mitään menetettävää, vaan jotka olivat panneet kaikki yhden kortin varaan, että Tampereen järjestysvalta oli kahakan alussa täysin aseista riisuttu ja huomattava osa yleisöä oli mieleltään pidätettävän puolella. Oli vältettävä kaikkea suurempaa mellakkaa aiheuttavaa toimintaa, koska muutoin olisi ollut pelättävissä venäläisen sotaväen väliintulo, millä, suurlakon jälkeisen mielialan huomioon ottaen olisi ehkä saattanut olla arvaamattomat seuraukset”.
Tulkoon todetuksi, että suomalaiset eivät tuolloin, vuonna 1906, tienneet, että ryöstö oli tapahtunut nimenomaan Leninin puolueen käskystä. Itse asiassa teon taustat ovat tulleet esiin vasta myöhemmässä historiantutkimuksessa.


© Jari P. A. Niemelä 1998-2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti