IV Tutkimus

Tutkimus vahvistaa:
hylyn jäänteet ovat aikaisintaan vuodelta 1857

Pirkanmaan maakuntamuseo on syksyllä 2004 tutkituttanut Mustanlahden hylkypuiden iän. Joensuun yliopistossa tehdyllä lustotutkimuksella selvitettiin, koska aluksen rakennuspuut on aikoinaan kaadettu. Kävi ilmi, että puuainesta ei ole voitu käyttää laivan rakentamiseen ennen vuotta 1857. Kyseinen vuosi on siis ehdoton takaraja – mikä tarkoittaa, että puuaines on kaadettu aikaisintaan tuolloin. Niinikään tutkimuksessa selvisi, että viimeinen mahdollinen puiden kaatovuosi on 1877.

Nyt on siis olemassa 20 vuoden haarukka 1800-luvun puolivälin jälkeisellä ajalla, jolloin Mustanlahden pohjassa makaava alus on rakennettu. Mustanlahden hylky on siis vähintään 127 vuotta ja enintään 147 vuotta vanha.

Laivahistorioitsija Juhani Valanto uskoo yhä vahvemmin, että kyseessä olisivat Näsijärven ensimmäisen höyrylaivan, siipirataslaiva Ahdin jäännökset. – Tutkimuksen tarkentama 20 vuoden aikaväli tuo meitä yhä lähemmäs Ahtia. Mitkään muut alukset eivät oikein sovi tähän palapeliin. Mikään tosiseikka ei sulje Ahtia pois. Olen nyt 90-prosenttisesti varma, että se on Ahti, sanoo pitkään Tampereen seudun laivahistoriaa tutkinut Valanto. Lustotukimus osoitti, että aluksen rakennuspuut on kaadettu ehdottomasti aikaisintaan 1857. s/s Ahti valmistui pellavatehtaan konepajalta (myöhempi Tampella) vuonna 1859.

Dosentti Pentti Zetterbergin kuvaamat ja tutkimat Mustanlahden hylkypuiden näytekappaleet.

– Viime elokuussa kölipuista otetuissa näytteissä on vahvoja viitteitä siitä, että puumateriaali ei olisi paikallista alkuperää. Vuosirenkaat eivät sopineet sikäläisiin vuosilustokalentereihin, joten puut on saatettu tuoda muualta, sanoo lustotutkimuksen tekijä, dendrokronologian laboratorion esimies, kvartäärigeologi Pentti Zetterberg Joensuun yliopistosta.

Valannon mukaan tämäkin seikka tukee Ahti-teoriaa, sillä siipirataslaiva Ahtiin mäntypuut kaadettiin syksyn 1858 ja talven 1859 aikana Ruoveden Pekkalan tilalta ja tuotiin talvikeleillä masunnin rantaan Tampereelle.

Ahti-teorian sekä kölipuiden arvoituksen selvitys jatkuu Pirkanmaan maakuntamuseossa. Tutkimus paneutuu seuraavaksi viime elokuussa hylyllä kuvatun videoaineiston analysointiin, Mustanlahden satamahistoriaan sekä Näsijärven laivojen historiaan.

– Nyt tutkitaan kaikkia loogisia mahdollisuuksia. Ennen kaikkea olisi hyvä jos voisimme yhdessä joensuulaisten kanssa selvittää puiden kasvupaikan, kertoo arkeologi Ulla Lähdesmäki.

Hän pitää lustoanalyysin tuloksia erinomaisina, koska ne sulkevat pois paljon olettamuksia ja tiivistävät tutkimuksen suuntaa. Koska hylkypuiden kaatoaika saatiin nyt haarukoitua 20 vuoden jänteelle 1800-luvun puolivälin jälkeiselle ajalle, Mustanlahden hylyn jäänteet ovat muinaismuistolain piiriin kuuluvia eli toisin sanoen lailla rauhoitettuja.

---

© Jari P. A. Niemelä, teksti 2004-05 ja 2015

Lähteet:

• Kaupunkilehti Tamperelainen 1.12. 2004